Uudet Tuulet
Valokuvauskurssin osallistujien valokuvia
Uudet tuulet -kurssilla kesällä 2024 opeteltiin tarinankerrontaa ICM-kuvilla. Kurssi oli syväsukellus omaan luovuuten ja ICM-kuvaukseen, eli kameran tarkoitukselliseen liikutteluun valotuksen aikana.
​
Selaa osallistujien kuvia alla.
Anna Perko
Levollisuus
Puhe
Matka
Levollisuus
Mansikkapaikka
Kuljen monia teitä, etsien mansikkapaikkaani. Kävelen keväisen kukkaniityn tuoksussa, jokainen hengenveto täynnä kesän lupauksia. Matkani jatkuu läpi metsän ja linnunlaulun. Auringon säteet läpäisevät lehtien vihreän varjon valaisten polkuni. Sammaleiset kivet puhuvat menneistä ajoista muistuttaen minua siitä, että matka saattaa olla perillepääsyä tärkeämpää.
Vaellan etsien mansikkapaikkani riemua, levollisuutta ja turvaa. Vihdoin näen valkoiset kukat, lupauksen ahomansikoiden tuoksusta ja makeudesta.
Muistan lapsuuden kesät ja niiden huolettoman riemun; siinä se on, mansikkapaikkani.
Mansikkapaikka on suomen kielessä ilmaus, joka symboloi jotakin erityisen miellyttävää ja onnellista paikkaa tai tilannetta. Se voi viitata paikkaan, jossa henkilö on kokenut onnellisia hetkiä tai joka herättää lämpimiä muistoja tai elämänvaiheeseen, joka on ollut erityisen antoisa tai ilahduttava. Symbolisessa mielessä mansikkapaikka heijastaa paitsi henkilökohtaista merkitystä ja onnellisuutta, myös laajempaa ihannetta tai tavoiteltavaa tilaa.
​
Leena Holmström
Kiven sielu oli kova
Otsat kurtistuvat ryppyyn
Oma ranta
Kiven sielu oli kova
Vesi liikuttaa kiveä
Alussa kiven sielu on kova ja hän pelkää kivettyvänsä kokonaan. Niinpä hän lähtee veden kuljettamana matkalle, jossa kohtaa vihaisen aallon ja tuikean tuulen. Kuikan huuto alisesta herättää elämännälän ja lopulta aallot kuljettavat matkaajan kohti omaa rantaa.
​
Tarina kertoo veden voimasta ja kivistä, jotka jäävät mieleen. Ne ovat konkreettisia kiviä lapsuuden kesäpaikoista, kauniita muistoja tai mielen painolasteja. Mykkä kivi symboloi puhumattomuutta. Matkan aikana kivi muuttuu tarinan kertojaksi, joka lopulta löytää oman rannan, paikan, jossa on hyvä olla.
​
Ensi matka ICM kuvaamiseen on kulkenut tämän tarinan synnyttämisen kautta. Ilmaisun pehmeys ja impressionistisuus herättää minussa mielikuvituksen ja luovuuden. Valokuvien sisäinen maailma irtautuu kuvanotto hetkestä ja paikasta ja kiehtoo jatkamaan matkaa uusiin tarinoihin.
​
Marjut Turunen
Kohtaaminen
Kuulen sinut
Uusi suunta
Kohtaaminen
Turvallinen matka
En tiedä sinusta mitään.
Otan sinut vastaan sellaisena kuin tulet.
Hyväksyn sinut sellaisena kuin olet.
Arvottamatta. Arvostelematta. Tuomitsematta.
Kuulen sen, minkä tarvitsee tulla kuulluksi.
Kuljen rinnallasi samaan suuntaan tarvittavan matkan.
Voimme pysähtyä risteykseen pohtimaan, mihin suuntaan haluaisit lähteä.
Katson sinua hyväksyvästi lempeillä silmilläni ja näen sinut juuri sellaisena kuin olet, kauniina ja arvokkaana.
Tutkimme asioita yhdessä eri näkökulmista, joista jokin voi olla lähtökohta muutokseen, uuteen suuntaan, siihen, mihin lähdet kulkemaan, kun olet valmis.
Et tarvitse minua enää.
Sinä pärjäät!
​
Pia Kinnaslampi
Illan iloksi
Sinipuna
Unten maille
Illan iloksi
Kesäinen iItakävely Annalassa
Annala, tuo vehreä keidas keskellä kaupunkia, on myöhäisten iltakävelyjeni kohde. Puisto huokuu rauhaa ja hiljaisuutta, jonka aika ajoin rikkoo koiran haukahdus, ohi ajava auto, kanssa kulkijoiden hiljainen rupattelu, linnun laulu tai puiden lehtien havina tuulessa.
Alati muuttuva puiston luonto kutkuttaa uteliaisuuttani kulkiessani puistossa. Ovatko pionit jo avanneet valtavat kukkansa? Ovatko liljat ja iirikset luoneet värikkään kehyksensä Annalan huvilan ympärille? Joko ilta-auringossa valkoisina loistavat lumpeen kukat kelluvat hiljakseen lehtiensä lomassa tyynen lammen pinnalla? Olisiko viljelyspalstojen lomassa kulkevan polun vierustaa reunustava sinisenä hehkuva ja lämpimään kesäiltaan tuoksuaan levittävä laventeli jo kukassa?
Heinikossa näkyy varovaista liikettä. Pitkä korvat paljastavat myöhäisen liikkujan, jota lähestyn hiljaa hiipien, mutta pieni rasahdus kenkäni alla saa heinikossa piilottelijan liikkeelle. Minunkin on aika lähteä kohti kotia ja unten maita auringon laskeuduttua mailleen. Huomiseen!
​
Pirjo Heino
Myrsky
Seinä
Voima
Myrsky
Värit
Rakastan värejä ja tarvitsen niitä elämääni. Ajattelin kuvata värejä, kesää ja iloa! Minulla on kuitenkin taustalla pitkä työuupumus muutaman vuosi sitten. Niinpä kurssin aikana kuvat muuttuivat kuvaamaan toipumisprosessiani, mutta värejä en siltikään hylännyt! Vaikeat ajat ovat takanapäin. Nykyään voin sanoa, että minulle kävi kaikesta huolimatta hyvin!
​
Susanna Alava
Puiston lumoissa, kuljen ja kävelen, tutkin ja ihmettelen.
Näen pienuuden, osana suurta kokonaisuutta, näin saan sille merkityksen.
Puiston lumoissa, kuljen ja kävelen, tutkin ja ihmettelen.
Salainen puutarha
Halusin tehdä tarinan puiston lumosta lapsen silmin. Pengoin muistojani sekä muita tarinoita liittyen aiheeseen. Osittaisena taustatarinana voi pitää Frances Hodgson Burnettin ”Salainen puutarha” lasten kirjallisuuden klassikkoteosta vuodelta 1911.
Träskändan puisto kotikaupungissani Espoossa on minulle tärkeä ja tuttu paikka vuosikymmenien ajalta, joten päätin kuvata siellä.
​
Puistossa voi kokea historian havinaa ja sen rehevä luonto herättää luovuuden. Aamu- tai iltahämärissä on sadunomaisuutta sekä mystiikkaa. Vuosisatoja vanhat tammet tuovat turvallisuuden tunnetta siitä, että elämässä on pysyvyyttä ja elinvoimaa vastoinkäymisistä ja myrskyistä huolimatta.
​
Uusien tuulten ja polkujen avulla voi yhä uudestaan muuttaa katseensa ja kulkemisensa suuntaa.
​
Elämä on ikuinen seikkailu kun säilyttää uteliaisuutensa.
Salainen puutarha
Puiston lumoissa,
kuljen ja kävelen,
tutkin ja ihmettelen.
​
Pelottavan takana,
mystinen maailma.
Sitä kohti uuteen seikkaluun.
​
Löydän voimaa ja rauhaa.
Näen pienuuden
osana suurta kokonaisuutta,
näin saan sille merkityksen.